Aamuni alkoi miellyttävällä mutakylvyllä. Siellä kieriskelimme yhdessä isolla posankkaparvella, eniten mutaa taisi roiskuttaa Simmottis. Näin syyslomalla posankoillakin on vapaata kouluista ja päiväkodeista, joten voimme viettää päivän tai muutamankin mutakylvyissä.
Taidan kirjoittaa vähän lisää opinnoistamme lähiaikoina, kun taas pääsemme takaisin opinahjoon!
Leppoisa päivämme jatkui sitten päiväunien merkeissä. Mimmottis ei aluksi malttanut nukkua, mutta moni pienemmistä posankoista kiipeili hänen päälleen ja lopulta hänenkin päänsä vaipui Kummottiksen kaulalle.
Röh, kvaak, nöffeti nöf kwaak nöfff! Mitä ihmettä siellä kuului? Emme saanetkaan uinua kovin pitkään, ennen kuin lisää posankkoja halusi liittyä seuraamme juhlimaan syyslomaa.
Mitäs teillä olisi tänään mielessä nöf, röh, kvaak, he kyselivät.
No kuulkaas ihan tässä päiväunilla olimme rennosti, vastasi Tämmöttis. Vai niin, nöf! Nyt voitaisiin nousta ja mennä herkuttelemaan kvaak! Ja juosta kilpaa, nöffeti kvvvaaak!
Kasvanut Posankkaparvemme lähti sitten suunistamaan kohti herkkuapajia. Saimme syödä kurpitsapiirakkaa, puolukkamehua ja jälkiruoaksi omenasipsejä jäätelöllä! Osa meistä pienemmistä posankoista halusi etsiä myös tryffeleitä.
Massut täynnä naureskelimme sitten vielä hetken ja lähdimme lopulta kukin omiin koteihimme. Sovimme, että näkisimme seuraavaksi taas viimeistään joululomalla näin suurella parvella. Pari kauempana asuvaa Posankkaa joutui hieman kiirehtämään ehtiäkseen kotiin ennen kuin omistajat huomaisivat heidän lähteneen seikkailemaan
Näin hauskan päivän jälkeen oli kyllä rentouttavaa nukahtaa.
XOXO,
Posankka
